Varataivas

Keltainen lehti liimautunut ikkunaan, jossa on sadepisaroita.
Painikkeessa lukee "Seuraa blogia Blogit.fi"

Aika moni ihminen kantaa syksyisin varataivasta mukanaan. Elias Lönnrot nimitti aikoinaan sateenvarjoa varataivaaksi. Varataivas olisi minusta ollut parempi sana. Yleensä puhutaan niistä sanoista, jotka ovat vakiintuneet kieleen. Minusta on myös mielenkiintoista tutkia niitä sanoja, joita on ehdotettu, mutta ei ole otettu käyttöön.

Lönnrotin keksimiä sanoja ovat muun muassa kansallisuus, kirjallisuus, kuume, laskimo, valtimo, muste, pöytäkirja, esitys, itsenäinen, kieltolaki, mietelmä, monikko, yksikkö, sivistys, sopimus ja tasavalta. Oikein hyviä ja tuttuja sanoja meille kaikille. Mutta esimerkiksi nämä uudissanat eivät jääneet käyttöön: aina (kirjain), lauseniekka (kielioppi), luotto (yhteenlasku), otto (vähennyslasku), nimukka (nimisana), lausukka (verbi), mainikka (adjektiivi), perukka (substantiivi), välikkö (apusana), laskin (numero) , tyhjykkä (nolla). James Bond tyhjykkätyhjykkäseitsemän kuulostaisi hassulta. 🙂

Lönnrotin keksimänä voisi haukkua toista könönenäksi, sukkapöllöksi, äkätapiksi ja öllöstökiksi. Mitä lie mietitty ennen muinoin kun sukkapöllöksi nimitetään. Ei kuulosta kovin pahalta. Ja öllöstökkikin hymyilyttää. Avaan varataivaani ja astelen syksyisessä säässä mietteliäänä: olisi ollut mukava tuntea Elias ja kuunnella hänen tarinoitaan.

Syksyllä on kiva lukea tarinoita. Lisää on tullut Mimosan tarinaankin. Käyhän lukemassa.

Syksyn keltaisilla lehdillä on sadepisaroita.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Create your website with WordPress.com
Aloitus
%d bloggaajaa tykkää tästä: